keskiviikko 23. lokakuuta 2013

vastauksia osa 1

Heippa ja kiitos tuhannesti kaikista kysymyksistä, joita tuli odotettua enemmän! Niitä oli kyllä hauska lueskella ja vielä hauskempi vastailla. Toivottavasti nyt saitte vastaukset kutkuttaviin kysymyksiinne! Kysymyksiä tulkin niin rytinällä, että ajattelin toteuttaa nää vastaukset kahessa osassa, ettette ihan nukahda sinne ruudun toiselle puolelle. Ja ei makeeta mahan täydeltä, eiks se sanonta niin mee. En oo siis karsinut mitään kysymyksiä pois ja nää on just siinä järjestyksessä, kun ne tulikin. Eli jos omat kysymykset ei oo vielä tässä, niin malttia malttia, kyl ne sieltä sit pian tulloo.

3 kk päivähä siis tuli tossa keskiviikkona täyteen, mutta koska tää elämä on vähän hetkistä, niin tää tulee tälleen pari päivää myöhässä. Kun tossa jo sanontojen makuun päästiin, niin eikse oo niin että parempi myöhään kun ei millonkaan?

Tää oli yhtiä ainoista kuvista, mitä Meksikosta tsekkasin ennen tänne tuloo


1. Miksi valitsit Rotaryn?
Rotaryt ehdottomasti, koska olin kuulut niistä pelkkää hyvää ja seuraillut paljon just Rotary vaihtareiden blogeja. Lisäks se on luultavimmin edullisin ja luotettavin kaikista järjestöistä, eikä oo kaupallinen. Lisäks mun vaari on rotary, niin valinta tuli lähes luonnollisesti sen takia.

2. Oletko ollut tyytyväinen siihen?
Kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä! Enemmän kun tyytyväinen. Rotary on paras!

3. Suosittelisitko sitä muille? Miksi?
Ehdottomasti suosittelen! Kun Rotarien kautta lähtee vaihtoon, niin voi olla huoletta, sillä susta pidetään hyvää huolta. Niin vaihtomaassa kun kotimaassakin on ihmisiä, jotka oikeesti välittää susta. Et oo vaan paperi, joka viskataan jonnekkin päin maailmaa ja sit unohdetaan, vaan oot vaihtari jonka asioista huolehditaan ennen vaihtoo, vaihdon aikana ja vielä jälkeenkin.


Rotaryt esimerkiks järkkäs meille tollasen "soft landing camp" n Mexico Cityssä ennen kun lähettiin perheisiin. Tutustutiin mm. Mexico Cityn Downtowniin, käytiin tollasel veneajelul ja käytiin vallottaottamassa pari pyramidiä.


4. Paljonko saat kuukausirahaa?
Kuukausirahaa saan 1200 meksikon pesoo, eli n. 70 e, joka on siis tarkotettu esim kouluruokaan tai koulumatkoihin.

5. Miksi juuri Meksiko vaihtomaana?
Meksiko, koska latinolainen kulttuuri, jossa ihmiset on lämpimiä ja avoimia. Unohtamatta tietenkään meksikolasita ruokaa ja säätä täällä!

6. Mitkä oli sun maavaihtoehdot?
USA, Australia, Kanada ja Meksiko, mut pääasia mulle oli vaan päästä lähteen. Aluks heitin Meksikonkin vaan ihan puoli läpällä ja ajattelin, että emmä sinne kuitenkaan "joudu". Sit kun kuulin, että suuntana olis Meksiko, niin olihan se shokki aluks, mutta nyt oon maailman onnellisin, et oon just täällä. En haluis olla missään muualla ja tää maa on vienyt mun sydämen mukanaan. Meksiko on jo ihan mun toinen kotimaa ja ihmiset sanoo, et mä oon varmaan mun edellisessä elämässä ollut meksikolainen haha.



7. Meksikolaisten huvittavin tapa?
Tää on paha! Huvittavinta on varmaan, se että täällä on niin mañana -elämänasenne kaikkeen. Mitään asioita ei saada koskaan hoidettua, tai sit siinä menee ihan älyttömän pitkään. Välillä se on vähän ärsyttävää kun ikinään ei olla aikataulussa, mut ihan mukavaa. Ei se niin tarkkaa oo.

8. Suosikkipaikkasi siellä?
Acapulcon jälkeen voin sanoo, että ehdottomasti Acapulco. Ah se on kun paratiisi. Toisaalta odotan kyllä innolla, et pääsee Cancuniin! Kuvia Acapulcosta pian, vinkvink.

pikku kurkistus Acapulcoon
9. Paras ruoka?
Kaikki ruoka on ihan taivaallista, mutta mun lemppareita on Pastor tacot ja ah niin täydelliset churrot. Myös tuoreet hedelmät täällä on vaan täydellisiä.




10. Paras espanjankielinen sana?
Yritin pohdiskella, että missäköhän mielessä. On paljon sanoja ja vielä enemmän sanoja, joita en oo vielä ees kuullut. Mutta tykkään sanasta wey, joka tarkottaa dude ja kavereilla jutellessa sitä tungetaan joka väliin.

11. Millaisia ihmiset on siellä?
Ihmiset on ihania! Tosi sydämellisiä, avoimia, sosiaalisia ja aina ilosia. Unohtamatta, että aina myöhässä..

12. Mitä mieltä oot kotikaupungistasi?
En tiiä mikskä sanoisin mun kotikaupunkia. Periaatteessa se on Mexico City, jota rakastan koska se on niin iso ja täynnä elämää ja nähtävää. Tarkalleen ottaen mun kotikaupunki on Ciudad Satelite, joka on siis Mexin esikaupunkialuetta, mutta tykkään tosi paljon. Kaikki on lähellä, paljon isoja ostereita ja yks parhaista kavereista asuu neljän talon päässä samalla kadulla. Kelpaa!

parvekenäkymät

13. Onko sun mielestä meksikolaiset pojat hyvännäkösiä? Ootko jo löytänyt jonkun erityisen itelles?
Hahaa onhan nää aika tummia ja tulisia, joten pakko sanoo että joo. Ja Rotarythan siis kieltää poikaystävät, mutta sanottasko että kyllä noita ottajia ja treffikutsuja riittäis. 

14. Mitä ikävöit eniten Suomesta?
Saunaa! Ja Fazerin suklaata ja Valion rasvatonta maitoo. Ja tietenkin kaikkia rakkaita ihmisiä.

15. Onko sun elämä oikeesti niin hauskaa ja helppoa, kuin mitä blogissa kirjoitat?
Rehellisyyden nimissiä mun elämä oikeestaan on. Tietenkin välillä on tylsiä hetkiä ja ei arki oo niin ihmeellistä, niin siitä ei tuu kirjotettua. Mut oon huomannut, että kun asennoituu kaikkeen positiivisesti eikä anna vastoinkäymisten lannistaa, niin elämä on yllättävän mukavaa ja helppoo!





Distance means so little when someone means so much


16. Tuleeko sulla koskaan sellanen olo, että voisit lähteä vaikka heti takaisin kotiin?
Ei! Ennemminkin mulla on olo, että en haluu koskaan lähtee täältä. Ja muutenkin vuosi on niin lyhyt aika, että pyrin vaan nauttiin joka hetkestä, vaikka välillä oliskin vähän huonompi päivä.

17. Milloin vaihat ekaa kertaa perhettä?
Oikeestaan kukaan ei tiiä, sillä ei oo varmaa että vaihanko ollenkaan perhettä, koska Rotareilla ei ilmeisesti oo tarjota muita perheitä. Toisaalta, mä ja samoiten mun perhe täällä toivois, että voisin olla näitten kanssa koko mun vuoden, koska nää on ihan kun oma perhe mulle.

18. Millasia odotuksia/pelkoja sulla on asian suhteen?
Jos perheen vaihto on mulla edessä, niin huhhuh en tiiä. Varmasti pelottas, koska ihan uusia ihmisiä ja pitäs alottaa sopeutuminen ihan nollasta. Ja en tiiä miten pärjäisin ilman mun koiraa ja hölmöjä pikkuveljiä. Mutta toisaalta kaikella on tarkotuksensa, niin otan kaiken vastaan mitä Meksiko tarjoo.



19. Oliko Meksiko yllätys vai pettymys?
Kaikkee muuta kun pettymys! Lähin tänne ilman mitään ennakkoluuloja ja ajattelin, että antaa Meksikon näyttää mitä on miehiään. Ja nyt oon kyllä ihan rakastunut tähän maahan!

20. Jos saisit valita uudestaan niin lähtisitkö mielummin esim. Usaan?
En todellakaan, en ikinä! Tai no ehkä sillon, kun mulle ilmotettiin mun kohdemaa niin oisin saattanutkin vaihtaa. Mutta 3h sen alkushokin jälkeen oon ollu vaan super onnellinen et mun maa on Meksiko ja se tunne vaan voimistuu kokoaika.

21. Onko vaihtarina olo muuttanut sua?
JOO! Ja varmasti tulee vielä muuttaan paljon. Näin päällimmäisenä ainakin tulee mieleen, että rakastan nykyään koiria (joita vihasin Suomessa) ja en oo enää nirso ruuan suhteen. Itestä on löytänyt uusia puolia, on tullut lisää itsevarmuutta ja on oppinut kantaan vastuuta enemmän. Lisäks oon oppinut, että elämää ei tartte stressata niin hirmusesti, sillä kaikki kumminkin aina järjestyy parhain päin. Ja vaikka oon aika perus nauravainen ihminen, niin nykyään nauran vielä tuplasti enemmän. Unohtamatta, että selittäessä kädet huitoo kun viimestä päivää.


kun vauva oli vielä pieni

22. Näetkö Suomen/suomalaisuuden jotenkin eri tavalla?
Joo, silmät on avautunut ja nyt näkee asioita mitä ei oo saattanut huomata aikasemmin ollenkaan. Ei teitenkään voi yleistää, mutta suomalaiset on paljon enemmän sisäänpäin kääntyneitä ja vakavia. JA HILJASEMPIA haha. Ennen en oo pitänyt Suomen koulua mitenkään ihmeellisenä, mutta nyt sitäkin osaa arvostaa. Ilmanen kouluruoka ja muutenkin ilmanen koulu, nannaa.

23. Ahdistaako Suomessa joku?
Ei itse Suomessa niinkään, enemmän se että miten tuun enään sopeutuun sinne. Tai no itseasiassa se ahdistaa, että Suomen kulttuuriin ei kuulu poskipusut. Oon pari kertaa nähnyt jo painajaista, että meen ihan paniikkiin Suomessa kun tapaan uuden ihmisen ja en tiiä miten mun pitäs tervehtiä sitä. Hahaa, voisin koittaa chillaa.

24. Asioita mihin et oo aiemmin kiinnittänyt huomiota onkin nyt merkittäviä?
Niinkun mainitsin, niin ilmainen koulu on aika must. Ja tamperelaisittain raanavesi on asia, jota osaa arvostaa nyt. Myös oon huomannut, että Suomessa ei sanota tarpeeks usein kiitos tai rakastan sua.


koulun käyntiä meksikolaisittain


25. Pelottaako Suomeen paluu?
Pelottaa! Oon yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa, mutta kyllä se aina tuolla takaraivossa vähät väliä kumittelee, valitettavasti. Pelottaa mitenkä sopeudun takas Suomeen ja se, että en tiiä koska tuun tai tuunko koskaan näkeen täällä olevia ihmisiä, joista on nyt jo tullut älyttömän rakkaita.

26. Millaiset välit meksikolaisella perheellä on? Miten eroaa suomalaisesta perheestä?
Pahottelut nyt siitä, kun toitotan kokoajan sitä että on paha yleistää, mutta siis se on paha yleistää koska on niin monenlaisia perheitä. Niin Meksikossa, kun Suomessakin. Mutta joo meksikolaiset perheet on paljon läheisempiä ja perhe on täällä se tärkein asia. Ruokailut syödään aina koko perhe yhessä ja viikonloppuna yleensä vietetään vähintään yks päivä perheen kanssa. Myöskin se on normaalia, että lapset asuu tosi pitkään kotona ja tuntuu, että lapset täällä kunnioittaa enemmän vanhempiaan, kun Suomessa.

27. Onko tullut ahdistusta/kulttuurishokkia meksikolaisten erilaisuudesta?
Ei oo tullut. Siihen kesti hetki totuttautua, että täällä ei oo sellasta ns. omaa reviirii, vaan ihmiset tulee tosi iholle ja ihmiset kysyy ja sanoo asioita tosi suoraan.



28. Selviääkö siitä, että on erossa omasta perheestä?
Selviää, jos haluaa selvitä. Ite oon selvinnyt paremmin, kun osasin edes odottaa. Mua on auttanut hirveesti ajatus, kun tietää että kyllä se oma perhe odottaa siellä Suomessa vielä vuodenkin jälkeen eikä se rakkaus katoo yhtään mihinkään. Varmasti asiaa on myös auttanut se, että mä oon kotiutunu tänne täydellisesti, enkä tunne kotona olooni vaan jokskuks vaihtariks vaan täyspäiseks perheenjäseneks.

29. Jossain aijemmassa postauksessa oli kuva vihosta/kirjasta ajasta ennen kun olit saapunut Meksikoon, ja siinä luki jotain että poikien kanssa hengailu OK, mutta seurustelu yms ei. Miksi näin ja miten sitä kukaan voi rajottaa?
Itekin pohdiskelin tota kans jonkin aikaa, kunnes tajusin, että ne säännöthän on tehty ihan meidän vaihtareiden omaks parhaaks. Ja jos miettii, että rakastuis heti vaihtarivuoden alussa ja sit viettäis sen seurustelukumppanin kanssa kaiken ajan, niin siinä jäis paljon muita hienoja asioita kokematta. Ja jos/kun se suhde ei toimiskaan, niin se olis ns. tuhlaan heitettyä aikaa vaan. Ja unohtamatta sitä, että kenenkään vanhemmat tuskin haluu soittoo lapselta maailmalta, että joo terppa teistä on tulossa isovanhempia. Mutta mun henk. koht. mielipide on, että eihän kukaan voi tunteilleen mitään. Ja tosta rajottamisesta en kyllä tiiä hahaa.



30. Mitä mieltä oot Meksikon turvallisuudesta, tuntuuko siellä niin vaaralliselta, kun annetaan ymmärtää?
Oon sitä mieltä, että Meksikon vaarallisuutta liiotellaan vähän liikaa ja mun mielestä esim Jenkit on paljon vaarallisempi kouluammuskeluineen jne. Ite en oo kertaakaan kokenut olevani vaarassa täällä, varsinkaan kun liikkuu paikallisten seurassa. Meksikossa on ne tietyt kaupungit, joissa on sitä rikollisuutta, huumejengejä ja kidnappailua, mutta kun niistä pysyy kaukana, niin kaikki hyvin. Ja nekin on tuolla Pohjois-Meksikossa Usan rajalla, joten täällä Keski-Meksikossa on ihan turvallista olla, kunhan vaan pitää (maalais)järjen päässä ja ei esim. lähe yksin illalla käppäileen Mexico Cityn keskustaan shortseissa. Mutta sitä en välttämättä uskaltais tehä Helsingissäkään, joten ei ongelmaa.

31. Minkälaiset välit sulla on sun hostveljien kanssa? Entä vanhempien?
Tosi hyvät! Mulla on siis neljä hostveljee (joista tosin vanhin tällä hetkellä Brasiliassa vaihdossa) ja jokaisen kanssa tosi erilaiset välit, mutta rakastan ja pidän jokaista ihan mun omana veljenä. Pikku kinastelu, tahalteen ärsyttäminen ja toisille ilmeily vanhempien selän takana kuuluu asiaan ja iskä usein sanoo, kuinka onnellinen se on siitä, että me ollaan ihan kun oikeita sisaruksia. Tai no niinhän me ollaankin. Mikään ei tunnu paremmalta, kun pikkuveli tulee pyytää apua johonkin ongelmaan, jakaa salaisuuden tai vaan halaa ja sanoo rakastan sua sisko.

Ja vanhempien kanssa myös tosi hyvät välit. Ne on tosi nuorekkaita ja pystytään puhuun kaikesta. Mun iskä on ollu nuorena vaihdossa, niin se ymmärtää mua tosi hyvin näissä tunnemylläköissä. Nää sanoo, että oon tytär, jota ne ei koskaan saanut. Mulla ei olis voinut olla parempaa tuuria perheen suhteen ja nyt jo tiiän että nää tulee oleen ikuisesti mun perhe ja ikuisesti mun elämässä.



pikkuveljiä kolme kappaletta, olkaa hyvät


32. Mikä asia on siellä ollut erilaista mitä kuvittelit vai onks elämä Meksikossa sellasta kun kuvittelit?
Niinkun sanoinkin jo, mulla ei ollu mitään ennakkoluuloja kun tulin tänne. Olin yllättyny siitä kuinka tärkee asia perhe on, mutta sekin on mun mielestä vaan kiva asia. Mut on luotu ihan Meksikoo varten, selkeestikkin.

33. Ootko aatellu, että voisit joskus muuttaa Meksikoon pysyvästi?
En oo oikeestaan ajatellut, mutta kyl voisin. Lapset haluisin kyl kasvattaa Suomessa, mut sit mummelina voisin tulla takasin viettää villejä eläkepäiviä hahaa.



34. Onko sulla ikävä kotiin?
Sanottasko, että hetkittäin. Välillä jos tuntuu, että kaikki menee päin prinkkalaa, niin sitä huokasee että voi kun olis niin paljon helmpompaa olla kotona Suomessa. Mut tää kaikki on kyl pikku ikävänkin arvosta, ellei enemmän. Ja kyllä se koti sielä odottaa.

35. Kerro joku tapa, joka Meksikossa on ihan normaalia, mutta jota suomalaiset ei tee.
Ensimmäisenä tietenkin tulee mieleen poskipusut, jotka annetaan kaikille aina nähdessä ja lähtiessä. Myös täällä käytetää small talkia paljon ja aina ventovieraidenkin kanssa jutellaan tosi tuttavallisesti ja se on täysin normaalia.

höppänä serkku ja japanilainen ravintola


36. Onko ns. "vaihtarikilot" totta?
ON! Kuinka toivoisinkaan, että ei olis hahaa. Äiti sano fiksusti ennen kun lähin, että ei se oo se maa joka lihottaa, vaan sun oma käsi joka menee sinne suuhun. Tottahan se on , mutta jotenkin täällä tulee aina naposteltua jotakin ja oon muutenkin niin perso kaikille herkuille. Hehheh, mutta ei niiden kilojen pidä antaa pilata vuotta! Kyl ne sit Suomessa viimestään kaikkoo.

37. Onko sulla paljon omaa ikaa siellä?
Just sen verran kun vaan haluan. Jos tuntuu siltä, niin voin möllöttää vaan omassa huoneessa eikä kukaan pakota tekeen mitään.

38. Voitko lähteä vaan käppäilemään kaduille esim. iltalenkille yksin?
Uskon, että voisin sillä tää on niin rauhallista seutua. En kyllä uskaltais tehä sitä, koska täällä on niin pimeetä iltasin hahaa. Mutta jos lähtisin, niin ainakin ottaisin meijän boxerin mukaan uskolliseks bodyguardiks.

bodyguard


39. Onko sun asuinalue turvallinen?
Joo on ja varsinkin tosi rauhallinen.

40. Asuuko sun ystäviä lähellä?
Joo ja oon tosi onnellinen siitä. Lähimpänä on Regina tossa 4 talon päässä samalla kadulla. Muut kaverit asuu suunnilleen 2-6 kilometrin päässä, mutta täällä kuljetaan aina autolla, joten se ei oo paha.

mun pelastava enkeli ensimmäisillä viikoilla Meksikossa
Siinä olis nyt vastaukset, part 1. Kiitos vielä kysymyksistä, oli ilo vastailla. Pian perästä tulee sit toinen osio. Siihen asti, hellurei ja hellät tunteet. Ps. Ei oo ikävä lunta.

Kiitti ja kuitti, t. miltein meksikolainen
Emppu




10 kommenttia:

  1. Moi emppu! Oon aina innoissani odottamassa sulta uusia postauksia, kun sulla menee niin mielettoman hyvin ja oot aina positiivinen!<3 suomeen palatetessa annetaan muiden jaykistella ja poskipusutellaan aina kun nahdaan! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana söpö Elviira! Mäki oon seuraillu sun menoo sielä Argentiinassa, ja näyttää sullaki pyyhkivän mukavasti ;) Oon vähän kade, et sul oli jo hyvin espanjaa alla ni oot varmasti päässy jo hyvin espanjan makuun. Joo todellaki poskipusutellaan sitten hihi <3

      Poista
  2. Täällä on jo satanu pari kertaa lunta. Joka aamukin kun katon lämpö mittariin niin siellä näkyy olevan noin -3 tai lämpimämpinä päivinä +7 astetta:( Kyllä täällää ollaan kateellisia!
    T. Viivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Viivi<3 Ei kyllä käy kateeks Suomen säätä, muista pukeutua lämpimästi pikkuneiti!

      Poista
  3. HEI HANI lupaan poskipussailla jatkuvasti ja muutenki helpottaa sun paluushokkii (sit joskus sadan vuoden päästä ku sen aika on). On nii ihanaa kuulla et oot kunnossa, oih, voih, pus. KAIKKI IRTI siellä kaikesta jaaaaa pistä meizille viestii jos piristyslaput uhkaa loppua!
    besos ja sillee, Maija

    ps: suora lainaus "Mitä mieltä oot kotikaupungistasi" -kysymyksen vastauksestas: "Kaikki on lähellä, paljon isoja ostereita" [hehehehehehe]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun maikkis voi ihana sinä!! Ihanaa jooo poskipusutellaan sitten kiitos jee jooo! Kaikki muu irti, paitsi pää ;) HAHAHAH osterit on joo kyl se juttu tääl Meksikos haha, ups.

      PUSPUS oot rakas <3

      Poista
  4. mikä sun instagram? voisin seuraa sua<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih ihana kuulla, mut löytää Instagrammista nimellä mepppu , (huomee kolme peetä heh)

      Poista
  5. Oi, sulla on joku niin mahtava blogi, ettei toista! Sun elämä vaikuttaa siellä mahtavalta, ja sun perhe on niin sulonen! ;D En voi ku ihailla sun tapaa olla ja elää siellä, oot kyllä super sopeutuvainen ja positiivinen persoona! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ihana päivän piristys kommentti ai että!! Tälläset kommentit aina lisää motivaatioo kirjotella tänne, kun tietää että on ihmisiä joita oikeesti kiinnostaa. Oon täysin samaa mieltä, että perhe on sulonen hihii :) Ja kiitos paljon kauniista sanoista<3

      Poista