lauantai 24. elokuuta 2013

welcome to my life

Kukkuluuruu! Terkkui täältä nenäliinoilla vuoratun sängyn pohjalta flunssan kourista.
Hyvin oli Meksiko mua kohdellu tähän saakka, mutta eilen se sit halus antaa sitä karua
todellisuuta jonkin sortin ruokamyrkytyksen merkeissä. Kun siitä selvittiin, niin
vuorostaan parin päivän pikku flunssa päätti kokeilla onneensa ja samalla mun
voimia pamahtamalla kunnon kurkkukipu-pää tukossa-nenä vuotaa- kaikkialle
sattuu -flunssalla. Okei ehkä se ei oo Meksikon syy, vaan bakteerit jotka jyllää
koulussa, mutta eiköhän tästäkin selvitä riittävällä levolla ja äitin ihmeparantajalääkkeillä.
Ei tää sinänsä mun oloo ja eloo haittaa, mutta tiistaina on try outit koulun cheerleader
joukkueeseen, johonka haluan enemmän kun kuuta taivaalta, joten toivotaan että olotila
olis sillon jo vähän parempi.

Tän hetkisestä tilasta huolimatta viime päivät on ollut mitä parhaimmat! Koulussa on
ollut kivaa ja oon oikeesti nautinu, ja mikä parasta niin vapaa-ajallakaan en oo
tylsistyny vaan ohjelmaa on riittänyt.


Torstaina mm. sain nauttia onnistumisen riemusta, kun voitin mun koko luokan
liiksatunnilla notkeustestissä (juup, tytöt ja pojat on samas liiksas ja ei sitä ny
liiksas ihan voi sanoo hahaa) ja iltapäivällä nautittiin wingseistä hyvässä seurassa.
Olin torstaihin asti elänyt siinä ajatuksessa, että ollaan menossa syömään muutaman
mun luokkalaisen tytön kanssa, mutta kuulinkin että paikalle on tulossa noin 13
meijän koululaista ja lopulta meitä oli sit 15, mikäs sen mukavampaa! Otettiin sit
sellanen syö niin paljon kun jaksat -tarjous ja no jaksoinhan mä 15 siipee.. Listalta
valittiin aina maku ja tarjoilija kärräs niitä sit sellasissa 5 siiven erissä. Toisen
annoksen jälkeen teki jo tiukkaa, mutta taistelin kolmanen. Tais olla henk.
koht. ennätys siipien syönnissä haha.


makuvaihtoehtoja

"OOH, NO FLASH!"

Perjantaina koulussa 6. luokkalaiset (eli ns. abit) oli järkänny konsertin. Meno oli kyllä
meksikolaisen villi ja estoton, mistä digasin täysillä ja mikä sen parempaa kun päästä
pois tunnilta. Kaiken kukkuraks, en oo koskan nähnyt niin hyvännäköstä miestä kun se
laulaja oli! HUHHUH. Menisin naimisiin sen kanssa vaikka tällä sekunilla. Iltapäivällä
lähettiin sit shoppaileen kavereitten kanssa yhelle näistä lähiostareista, jo oli aikakin!
Se ehkä vähän heijastu mun tuhlaamisessakin hehee. Mutta pakko sanoo , että en oo ikinään
ollut näin materialismionnellisuuden huipussa, kun nyt oon mun uusista vaatteista! Ja nyt
kelpaa mennä kouluunkin. Anteeks äiti ja iskä sielä Suomessa, lupaan rajottaa pankkitilien
tyhjentelyä. Mutta siis takaisin perjantaihin: Kun iskä tuli sit hakeen meitä ostarilta rankan
shoppailun jälkeen, käytiin Blockbusterin kautta hakeen The Vow niminen leffa, joka
katottiin sit Reginan ja sen pikkusiskon kanssa. Jos et oo vielä nähnyt kyseistä lefaa, niin
kato ja äkkiä! Kuka vois vastustaa Channing Tatumia?

Darinka, ja kuvan lavastus jakamalla mun ostokset

1. Aeropostale huppari 2. Normi fakkupaita
En oo aikasemmin eläessäni tehnyt tällästä "vaateesittelyä", mutta parhaani yritin! Ja 
muistettakoon, että kukaan oo seppä syntyessään. Kyllä tästä nyt jonkun käsityksen saa, 
että mihin sitä tuli pistettyä rahat. Ja oon löytänyt mun uuden rakkauden, Bershka. 
Miltein kaikki kuvissa näkyvät kuteet on kyseisestä liikkeestä hehee.

1. äly pehmonen villapaita 2. Baseball -huppari

1. Denim farkut 2. Hönöt/höntsyt mikskä kukakin haluu kutsua

tavalliset beessit balleriinat

T-paitoja kouluun, koska olkapäät pitää olla peitettynä
Tänä aamuna ei sit paljoo univelkoja kerennyt makseleen takasin nukkumatille, kun
kello herätti jo seittemältä ja puol ysi oltiin jo matkalla piirin 4170 kokoukseen. Sielä
ei tapahtunut niinkään mitään maata mullistavia, kerrottiin samoja sääntöjä jotka kaikki
jo muistaa varmaan ulkoo ja meille kerrottiin meijän tulevista reissuista, mitä tullaan
tekeen. En kyl malta millää odottaa niitä! Uskoisimpa että miltein koko kokouksen
pääideana oli, että nähtiin vihdoin kaikki meijän piirissä olevat vaihtarit eri puolilta
maailmaa ja mulle itelleni oli tärkeetä nähä Saraa pitkästä aikaa. Vähän niinkun
aavistin, ei siitä suomen puhumisesta tullut mitään. Se oli ehkä maailman oudoin tunne,
kun vihdoin oli joku jonka kanssa puhua suomee, mut kun sä avasit suun niin sieltä tuli
vaan englantia. Sit kun väkisin vääntämällä tongersi suomee, niin se ei istunut yhtään
suuhun ja tuntu että olis ollut dupatussa leffassa. En ois ikinä voinu uskoo käyvän
noin, mutta ilmeisesti kuukausi tekee ihmeitä.


Aamulla ennen kun lähettiin, mun puhelimeen pamahti tällänen kuva. Mun parhaat kaverit
ja äiti mun huoneessa Suomessa. Ehkä oudointa ikinä, mutta niin söpöö. Tytsyt tuli meille
moikkaan mun äitiä ja varastaan mun hylätyt vaatteet vaatekaapista. Pitäkää huolta mun vauvoista!

tältä näytettiin sit lähtiessä
suomitytöt ja brassi
Oli mielettömän siistii päästä näkeen kaikkia upeita vaihtareita, jaella käyntikortteja ja
suomipinssejä, saada pinssejä omaan takkiin rumistaan sitä lisää ja ennen kaikkea
luomaan ystävyyssuhteita. Mahtavia ihmisiä kaikki, joihin kerkesin tutustuun (yhteensä
meitä on varmaan yli 40, niin kaikkiin ei kerennyt tutustuun), en malta odottaan mitä
kaikkee me tullaan kokeen yhdessä. Kaiken kukkuraks, koska meijän vaihtojärjestö
on siis Rotary, niin kaikille vaihtareille annetaan n. 70e kuukaudessa kuukausirahaa.
Ei ois voinu parempi tuuri käydä, että just kun pistin rahaa haiseen, niin seuraavana
päivänä sitä jo annetaan lisää ja vielä kahden kuukauden edestä. Tässähän tuntee
olonsa jo melkein rikkaaks, ei vaan.

joka maan vaihtareista otettiin erikseen kuvat ja saatiin tollaset Mexico vihkoset.
Huomaa kovaa vauhtia pinssien alle peittyvät takit
USA, Suomi & Saksa

vas. Saksa, USA, 2 x Suomi, Turkki, 4 x Ranska, Brasilia, alhaalla Belgia
Kokouksen jälkeen käytiin  vielä perheen kanssa kierteleen kävellen sellasessa iiiiiisossa
puistossa keskustassa ennen kun suunnattiin takas kotiin. Kiitos uusien kenkien mulla on
nyt komeet rakot jaloissa. Kaiken menon ja meiningin jälkeen on hyvä huilahtaa ja
toivottaa pikasta paranemista ittelleni ja nauttia huomenna siitä kun saa vaan loikoilla.


perhe ennen kaikkea


Kiitos ja morjes, 
kuuluillaan taas!
Emppu

4 kommenttia:

  1. heips:) haluisitko kertoa vähän millaisia rotarien säänöt ovat ja kuinka tarkkoja niistä ollaan?
    pidä hauskaa siellä!

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus ja ihania vaatteita ja ihmisiä ja kaikkee! On kyl vieläki tosi outoo nähä sut ja sara samassa kuvassa :D the vow on ehkä maailman ihanin leffa :3 ja en kestä et säki muka sanot oikeesti höntsyt!!! (Sori toi mun edellinen kommentti, en osaa käyttää tätä)

    VastaaPoista